Miellahttuvuohta Álbmotoajus

Álbmotoaju miellahttuvuođa bakte čuvvot NAV vuoigatvuođaid. Norggas don sáhtát leat miellahttun orruma dahje bargama bakte. Don sáhtát maiddái leat miellahttun álbmotoajus olgoriikkas orruma oktavuođas.

Leat álbmotoaju njuolggadusat dahje oadjosoahpamušat maid Norga lea lihtodan eará riikkaiguin, mat mearridit leatgo miellahttun vai it. Iige leat mearrideaddjin leat go Norgga álbmotláhttun, čálihuvvon veagadatgirjái dahje mávssát go vearu Norgii.

Geatnegahtton miellahttuvuohta álbmotoaju njuolggadusaid mielde

Miellahttun go orut Norggas: Jus orut Norggas, de dábálaččat leat miellahttun álbmotoajus.

Jus galggat adnojuvvot Norgga ássiin, de fertet leat orron Norggas, dahje lea áigumuš orrut unnimusat 12 mánu. Miellahttuvuođa eaktu lea ahte lobálaččat orut Norggas. Go Norgii fárret ja áiggut Norggas orrut unnimusat 12 mánu, de šattat miellahttun Norggas sisamátkkoštanbeaivvi rájes.

Go ássin leat álbmotoaju miellahttun Norggas, de sáhtát bisánkeahttá olgoriikkas orrut gitta 12 mánu rádjai, ja ain leat miellahttun álbmotoajus. Don sáhtát maiddái barggu oktavuođas jođašit gaskal Norgga ja olgoriikka ja leat olgoriikkas gitta guhtta mánu ain hávil guovtti dahje máŋga jagi badjel. Jus don leat barggus, de lea eaktun ahte barggat Norgga bargoaddi ovddas guhte lea geatnegahttojuvvon bargoaddidivada máksit Norggas, ja ahte it oaččo bálkká olgoriika bargoaddis.

Jus it oro Norggas: Vaikko it oro Norggas, de dattetge leat geatnegahtton leat miellahttun álbmotoajus jus don earret eará

  • barggat Norggas dahje norgga kontineantaaládasas 
  • leat norgga stáhtalahttu/EEO-stáhtalahttu, ja leat Norgga dámppas bargin. Jus leat niestebargin turistadámppas mii lea logahallon Norgga Riikkaidgaskasaš  Dámpalogahahkii NDL dalle it leat geatnegahtton leat miellahttu.
  • leat norgga stáhtalahttu/EEO-stáhtalahttu, ja virgáiduvvon Norgga stáhta bálvalusas olgoriikkas.
  • leat norgga stáhtalahttu/EEO-stáhtalahttu, ja vuostáiválddát doarjaga Loatnakássas oahpu váldimis olgoriikkas. Spiehkastahkan lea jus oahpu válddat Davviriikkain dahje EO/ EEO:as, dalle galggat leat oadjoortnega miellahttun dan riikkas guđe veagadatgirjái leat logahuvvon. Rehkenastot leat orru dan riikkas masa dovddat eanemus gullevašvuođa. Ii leat du álbmotčálihanbáiki mii dan mearrida.

Eaktodáhtolaš miellahttun álbmotoadjolága njuolggadusaid mielde

Eaktodáhtolaš miellahttuvuohta go orut Norggas: Jus áiggut orrut Norggas golmma mánu 12 mánu rádjai, almmá bargamis dáppe, muhto seammás lea nana gullevašvuohta Norgii, de sáhttá leat riekti oažžut eaktodáhtolaš miellahttuvuođa álbmotoajus.

Eaktodáhtolaš miellahttuvuohta go orut eará riikkas go Norggas: Jus dus lea geatnegahttojuvvon miellahttuvuohta álbmotoajus ja áiggut orrut olgoriikkas, de sáhttá olgoriikkas orrun dagahit ahte miellahttuvuohta álbmotoajus loahpahuvvo. Jus geatnegahtton miellahttuvuohta loahpahuvvo, de berret iskat leago du riekti leat eaktodáhtolaš miellahttun álbmotoajus dan áigodaga go olgoriikkas orut.

Oadjosoahpamuš

Jus áiggut bargat dahje johtit riikii mainna Norggas lea oadjosoahpamuš de fertet don suokkardit makkár rievttit dus leat dan sierra soahpamuša ektui. Njuolggadusat das leat bajábealde norgga lágaid.

Oadjosoahpamušain lea njuolggadusat das guhtemuš riikka oadjoortnegii don leat čadnon. Don oaččut seamma rivttiid ja geatnegasvuođaid go eará stáhtaborgáriin lea dan riikkas gos don orut. Olbmot geat bohtet soahpamušriikkain galget meannuduvvot seamma láhkái beroškeahttá makkár stáhtaborgárvuohta sis leat.

Váldonjuolggadus lea ahte dutnje gullet dušše ovtta riikka oadjonjuolggadusat, ja nu láhkái it dárbbaš máksit oadjodivvaga guovtti riikkaide.

Bargiide geat gaskaboddasaččat sáddejuvvojit bargat  eará soahpamušriikkas addá oadjosoahpamuš maiddái vejolašvuođa doalahit miellahttuvuođa oadjosoahpamuššii.

Norggas leat oadjosoahpamušat máŋggaid riikkaiguin.

Buot viidámus soahpamušat leat dat mat leat EEO-riikkaiguin.  EEO- riikkaid oadjosoahpamuša mearrádusat leat bajábealde sihke norgga lágaid ja eará álbmotoadjolágaid maidda norga lea searvan.

Davviriikalaš oadjokonvenšuvdna lea sierra oadjokonvenšuvdna gaskkal Danmárkku, Suoma, Islándda, Norgga ja Ruoŧa. Norggas leat maiddái oadjosoahpamušat USA:in, Kanadain, Austráliain ja Indiain.

Oadjodivat

Álbmotoaju miellahttuvuohta mearkkaša ahte don galggat máksit oadjodivada jus oaččut juogo bálkká dahje penšuvnna.

Man ollu oadjodivada galggat máksit, vuolgá das

  • jus dus lea vearrogeatnegasvuohta Norgii ja vearroossodat gáibida oadjodivada oktanaga vearuin
  • du bargoaddis leat geatnegasvuohta máksit bargoaddidivada iežas bargiid ovddas
  • guđe álbmotoaju oasis don leat miellahttun jus it leat geatnegahttojuvvon miellahttun

Goas loahpahuvvo miellahttuvuohta?

Bargu dahje guhkilmas orrun olgoriikkas sáhttá dagahit ahte álbmotoaju miellahttuvuohta loahpahuvvá.

Váikkuhusat go it šat leat álbmotoaju miellahttun

Go don it leat álbmotoaju miellahttun, de dus eai šat leat makkárge vuoigatvuođat álbmotoadjolága mielde.

Dat mearkkaša ahte don itge galgga máksit oadjodivada.