Beaiveruđat go leat bargguheapmin

Beaiveruđat leat buhtadussan go massá bargosisaboađu go šaddá bargguheapmin. Oažžun dihte beaiveruđaid fertet vuos registreret iežat bargoohccin NAV:as.

Gii sáhttá oažžut beaiveruđaid?

Váldoeavttut oažžut beaiveruđaid lea ahte

  • du bargoáigi lea vuoliduvvon unnimusat beliin
  • dus leamaš unnimusdienás bálkáhuvvon barggus mii lea unnimusat 1,5 geardde álbmotoaju vuođđosupmis (G) vássán jagis, dahje unnimusat gaskamearalaččat 3 G golmma maŋimuš kaleandarjagis
  • leat registrerejuvvon bargoohccin ja sáddet dieđihankoartta juohke 14. beaivvi
  • leat duohta bargoohcci
  • orut lobálaččat Norggas

Erenoamáš njuolggadusat jus leat

Beaiveruđat ja oahpahus

Jus leat oahpu gazzamin de lea váldonjuolggadus ahte dus ii leat vuoigatvuohta beaiveruđaide, muhto gávdno spiehkastat. Loga eanet beaiveruđaid ja oahpahusa birra.

Beaiveruđat ja iežas fitnodaga ásaheapmi

Jus leat bargguheapme ja oaččut beaiveruđaid, de sáhtát ohcat bisuhit beaiveruđaid dan botta go ráhkkanat ja ásahat fitnodaga. Loga eanet beaiveruđaid ja fitnodatásaheami birra.

Mo ozat beaiveruđaid?

Ohcan dihte beaiveruđaid fertet álggos registreret iežat bargoohccin. Don sáhtát oažžut bagadallama NAV oktavuođaguovddážis, 5555 3333. 

Oza Beaiveruda

Go ozat beaiveruđaid de dárbbaša NAV veahá dieđuid dus maid bijat mielddusin ohcamii. Loga eanet mildosiid birra.

Jus du oadjoáigodat leamaš botkejuvvon gitta 52 vahkuin ja fas dáhtut beaiveruđaid, de lea váldonjuolggadus ahte ozat ásahit beaiveruđaid ođđasit.

Goas sáhtát ohcat?

Gávnna eanet dieđuid goas galggalit ohcat.

Sáhtát ohcat beaiveruđaid ovtta vahkku ovdal dan vuosttaš beaivvi go leat šaddan ollásit dahje belohahkii bargguheapmin.

Loga eanet Goassá rájes sáhtát oažžut beaiveruđa? vuolde.

Goassá rájes sáhtát oažžut beaiveruđa?

Jus registrerehat iežat bargoohccin, dus sáhttá leat gáibádus beaiveruhtii registrerenbeaivvi  rájes jus buvttát dievas beaiveruhtaohcama njealji vahku siste. Dábálaččat lea dus nappo njeallje vahkku háhkat buot dárbbašlaš duođaštusaid, ja ii leat várra massit beaiveruđa. Jus dárbbašat eanet áiggi go njeallje vahkku, de fertet váldit oktavuođa NAV:in.

Mearkkaša ahte don fertet registreret iežat dan vuosttaš beaivvi go dus ii leat bargu, ja sáddet ohcamuša ovdal go 4 vahku leat gollan.

Jus oaččut loahpalaš buhtadusa ovdalaš bargoaddis de lea váldonjuolggadus dat ahte dus ii leat riekti beaiveruhtii ovdal go loahpalaš buhtadusa áigemearri lea gollan. Dattege máhtát sávaldaga mielde ohcat beaiveruđa vuosttaš bargguhis beaivvi rájis, dan láhkái máhttá NAV árvvoštallat man beaivvi rájis dus lea riekti beaiveruhtii. Ohcamuššii fertet bidjat kopiija dan soahpamušas loahpalaš buhtadussii masa leat searvan bargoaddiin.

Mii vuordináigi lea?

Jus beaiveruhta lea mieđihuvvon dutnje, dalle it oačču dan daid golbma vuosttaš olles beaivvi. Dat beaivvit gohčoduvvojit vuordinbeaivvit.

Don fertet registreret iežat dakkaviđe, dan vaikko it oačču beaiveruđa dain golbma vuosttaš beivviin.

Vuordináigi álgá dan beaivvi go dutnje mieđihuvvo beaiveruhta. 

Buot eavttut beaiveruhtavuoigatvuhtii ferte leat čevžon vuordinbeivviin. Dat mearkkaša ahte vuordinbeivviid ii sáhte oažžut jus lea buohcci, luopmu dahje dalle go dábálaš bargoohcci lea bargan eanet go 50 proseantta iežas dábálaš vahkkosaš bargoáiggis. Lávvordat ja sotnabeaivi ii rehkenasto dego vuordinbeaivvit váikko don dábálaččat barggat daid beivviid.

Maŋŋá go dutnje lea mearriduvvon beaiveruhta don fertet geargan vuordinbeivviiguin maŋemusat vuosttaš 15 bargobeivviid siste.

Jus ieš leat dagahan ahte leat barggu haga ja jus ii leat duođaštuvvon vuođđu dasa, dalle šaddá vuordináigi guhkiduvvon unnimusat 12 vahku. Muhto dattege fertet sáddet almmuhangoartta čađat vuordináiggi. Loga eambboguhkiduvvon vuordináigi.

Dieđihankoarta ja dieđut NAV:ii

Oažžun dihte beaiveruđaid geatnegahttát iežat áiggis áigái addit dieđuid NAV:ii du dilálašvuođa birra. Dieđihankoarttas leat dieđut dan birra ahte háliidat go ain leat registrerejuvvon bargoohccin, jus leat bargan ja jus nu, man galle diimmu leat bargan dan maŋimuš 14 beaivvis. Fertet maid russet skovvái buozalmasvuođa, luomu, kurssaid ja eará dieđuid birra. Fertet dárkilit deavdit dieđihankoartta ja sáddet daid rivttes áigái. Loga eanet dieđihankoartta birra.

Jus sáddet dieđihankoartta menddo maŋŋit de gessojuvvo eret dahje heaittihuvvo du beaiveruhta.

Fertet sáddet dieđihankoartta dan rájes go registrerehat iežat bargoohccin, vaikke vel it leat ožžon vástádusa ohcamii vel.

Jus attát boasto dieđuid NAV:ii, de dat sáhttá váikkuhit boahttevaš oajuide, ja dus sáhttá gáibiduvvot ruovttoluottamáksin ja ráŋggáštusovddasvástádus. Loga eanet dieđihankoartta birra.

Man ollu oaččut beaiveruhtan?

Beaiveruđat rehkenastojuvvojit dan vuođul mii dus lei bálkásisaboahtun ja vejolaš oadjoruhtan diibmá (dahje gaskamearri dan golmma maŋimuš jagis ovdal ohcet beaiveruđaid). Beaiveruđat dagahit sullii 62,4 proseantta sisaboađus ovdal vearu. Ealáhusdines, penšuvdna, sisaboahttu badjel 6 G ja ovttaháválaš doarjja riegádahttima oktavuođas ii lohkko go beaiveruđat rehkenastojuvvojit.

Dát oajut lohkkojuvvojit go beaiveruđat rehkenastojuvvojit.

  • Buohcanruđat
  • Fuolahusruđat
  • Dikšoruđat
  • Oahpahusruđat
  • Áhpehisvuođaruđat
  • Váhnenruđat riegádahttima ja adopšuvnna oktavuođas
  • Beaiveruđat

Fuobmá ahte rehkenastin man ollu oaččut beaiveruhtan, ja rehkenastin jus dus lea leamaš soames unnimus sisaboahtu vai lea vuoigatvuohta beaiveruhtii, leat guokte sierra rehkenastimat.

Jus dus lea váhnenmáksogeatnegasvuohta dahje fuolahat mánáid vuollel 18 jagi, de oaččut 17 ruvnno lassin juohke máná ovddas vihtta beaivvi vahkus. Sáhtát maiddá ohcat mánáidlasáhusa mánáid ovddas mat orrut riikkas masa EØS-njuolggadusat ja/dahje Davviriikalaš konvenšuvdna oaju birra guoská. Jus goappašagat váhnemat oažžuba beaiveruđaid, de lea dušše nubbi váhnen geasa máksojuvvo lasáhus.

Beaiveruđat unniduvvot go barggat, leat buozas dahje sullasaš dilálašvuođain

Beaiveruđat sáhttet unniduvvot daid dieđuid vuođul maid attát dieđihankoarttain.

Jus leat leamaš barggus dahje eará doaimmas mii buohtastahttojuvvo bargguin, de unniduvvojit beaiveruđat. Jus leat leamaš doaimmas eanet go beali biddjojuvvon dábálaš bargoáiggis dieđihanáigodagas, de it oačču beaiveruđaid dan áigodaga ovddas. "Dábálaš bargoáigi" lea dat bargoáigi mii dus leamaš ovdal go šaddet ollásit dahje belohahkii bargguheapmin. NAV bidjá dábálaš bargoáiggi, ja dát boahtá ovdan mearrádusas man oaččut NAV:as.

Jus leat leamaš eanet go 50 proseantta buohccindieđihuvvon, de it oačču beaiveruđaid, muhto dus sáhttá leat vuoigatvuohta buohcanruđaide. Leat go leamaš 50 proseantta buohccindieđihuvvon dehe unnit, de dus sáhttá leat riekti ovttasteapmái beaiveruđain ja buohcceruđain.

Jus leat buohccindieđihuvvon, dehe leat olgoriikkas, ii leat dus dábálaččat vuoigatvuohta beaiveruđaide. Eambbo dieđuid gávdnat ferie og ytelser NAVas.

Jus oaččut eaŋkilis penšuvnnaid dahje eará addosiid NAV:as de sáhttet beaiveruđat unniduvvot daid addosiid ektui.

Erenoamážit biebmováhnemiid birra

Biebmováhnemat sáhttet vuostáváldit beaiveruđa lotnolasat biebmoruoktomávssuin.

Man guhká sáhtát oažžut beaiveruđa?

Man guhká sáhtát oažžut beaiveruđa lea dan duohken man alla bargoboahtu dus lea leamaš kaleandarjagi ovdal, dahje gaskamearálaččat dan golmma maŋimuš jagis ovdal ohcet beaiveruđa. Dat mearkkaša

  • 104 vahkku bargoboađus mii unnimusat lea 2 geardde álbmotoaju vuođđosupmi
  • 52 vahkku bargoboađus mii lea vuollel 2 geardde álbmotoaju vuođđosupmi

Dihto joavkkuide sierranjuolggadusat

  • Áiddo geargan bálvalusas soalddát sáhttá oažžut beaiveruđa eanemusat 26 vahkkui.
  • Permitterejuvvomat sáhttet oažžut beaiveruđa guhkimusat 49 vahkkui 18-mánu áigodagas, jus bargoáigi vuoliduvvo unnimusat 50 proseanttain. Go 30 vahkku lea ožžon beaiveruđa permitterema geažil, de lea bargoaddi geatnegas addit 1 vahkku bálkká (5 bargobeaivvi). Das maŋŋil sáhttá son oažžut vel 19 vahkku beaiveruđa permitterema geažil.
  • Guolástanindustriijas permitterejuvvomat sáhttet oažžut beaiveruđa eanemusat 52 vahkku 18 mánu áigodagas. Bargoáigi ferte leat vuoliduvvon unnimusat 40 proseanttain.

Man guhká sáhtát oažžut beaiveruđaid lea dan duohken man alla bargosisaboahtu dus leamaš kaleandarjagi ovdal, dahje gaskamearalaččat dan golmma maŋimuš jagis ovdal ohcet beaiveruđaid. Dat mearkkaša

  • 104 vahkku bargosisaboađus mii unnimusat lea 2 geardde álbmotoaju vuođđosupmi
  • 52 vahkku bargosisaboađus mii lea vuollel 2 geardde álbmotoaju vuođđosupmi

Erenoamáš njuolggadusat dihto joavkkuide

  • Soalddáhat áiddugeargan geatnegahtton soahtebálvalusas sáhttet oažžut beaiveruđa eanemusat 26 vahkkui.
  • Jus leat permitterejuvvon, de sáhtát oažžut beaiveruđa eanemusat 30 vahkkui 18-mánu áigodagas, jus du bargoáigi unniduvvo unnimusat 50 proseanttain.
  • Sii guđet gullet guolástusindustriijii ja leat permitterejuvvon sáhttet oažžut beaiveruđaid eanemusat 52 vahkku. Bargoáigi ferte leat unniduvvon unnimusat 40 proseanttain.

Olggosmáksimat

Beaiveruđas ferte máksit vearu ja dat máksojuvvo dieđihankoartta vuođul mii sáddejuvvo juohke 14. beaivvi. Jus leat deavdán dieđihankoartta riekta ja sádden rivttes áigái, de olggosmáksin dáhpáhuvvá 2-3 beaivvi maŋŋá go NAV lea registreren dieđihankoartta. Vearru geasuhuvvo dieđuid mielde mat mis leat du vearrogoarttas. Váldde oktavuođa Vearroetáhtain jus háliidat eará vearrogeassima.

Don beasat maid geahččat olggosmáksimiid dáppe Utbetalingsoversikt.

Beaiveruđa bisseheapmi

Jus it šat ollašuhte eavttuid mat leat biddjon oažžut beaiveruđaid, de bisseha NAV olggosmáksima.

Jus beaiveruđa máksin bissehuvvo ja don ain leat barggu haga de fertet fas ohcat beaiveruđa oažžut.

Loga eanet massit vuoigatvuođa beaiveruđaid birra.

Atte dieđu jus mihkkige rievdá

Jus sisaboahtu, bearašdilálašvuohta ja/dahje bargodilálašvuohta rievdá, dahje jus áiggut leat olgoriikkas, de dat sáhttá váikkuhit dan submii maid NAV máksá dutnje. Dakkár dilálašvuođain ferte danne dalánaga addit dieđu NAV:ii.