Ahkepenšuvdna dutnje guhte lea riegádan gaskal 1954 ja 1962

Dáppe gávnnat don guhte lahkonat penšuvdnaagi dieđuid dan birra man lea dehálaš smiehttat, ja mo galggat ohcat.

Du olggosmáksimat

Ahkepenšuvdna álbmotoajus lea ortnet mii sihkkarastá dutnje sisaboađu go šattat penšunistan. Ahkepenšuvdna lea soddjil ja don sáhtát áramusat oažžugoahtit ahkepenšuvnna mánu maŋŋá go leat deavdán 62 jagi. Sáhtát friddja lotnolagaid bargat ja oažžut penšuvnna, penšuvdna ii geahpeduvvo dan dihte.

Guhte sáhttá oažžut ahkepenšuvnna?

Vai lea riekti oažžut ahkepenšuvnna, de lea váldonjuolggadus ahte dus ferte leat leamaš penšuvdnaaddi sisaboahtu ja/dahje unnimusat golbma jagi oadjoáigi. Dat mearkkaša ahte fertet leat orrun ja/dahje bargan Norggas.

Goas sáhtát don oažžugoahtit ahkepenšuvnna?

Don árvvoštalat ieš goas ja mo don háliidat ahkepenšuvnna oažžut, ja man ollu don háliidat bargat dasa lassin. Sáhtát oažžugoahtit ahkepenšuvnna dan mánu rájes go deavddát 62 jagi. Vai sáhtát oažžut ahkepenšuvnna ovdal leat deavdán 67 jagi, de ferte dus leat doarvái alla dinen.

Bálvalusas Du penšuvdna sáhtát iskat goas don áramusat sáhtát oažžugoahtit penšuvnna ja sáddet elektronalaš ohcama.

Bargga ja oačču ahkepenšuvnna lotnolagaid

Sáhtát friddja lotnolagaid bargat ja oažžut penšuvnna, penšuvdna ii geahpeduvvo dan dihte.

Mo don dinet ahkepenšuvnna?

2010 rájes bohte ođđa njuolggadusat mo dine ahkepenšuvnna álbmotoajus.

Don guhte leat riegádan áigodagas 1954:s 1962:i dinet ahkepenšuvnna sihke boares ja ođđa njuolggadusaid mielde.

Bálvalusas Du penšuvdna sáhtát rehkenastit du penšuvnna ja oaidnit mo dat juhkkojuvvo boares ja ođđa njuolggadusaid mielde. Ovdamearkkat mo penšuvdna rehkenastojuvvo.

Penšuvdna eallinahkeheivehuvvon

Du dinejuvvon penšuvdna galgá juhkkojuvvot du jahkejoavkku vurdojuvvon eallináiggi ektui. Dát gohčoduvvo eallinahkeheiveheapmin. Nu guhká go eallinahki guhkko, de ferte juohke jahkejoavku bargat guhkit go ovddit jahkejoavku olahan dihte seamma penšuvnna.

Eallinahkeheiveheapmi dutnje guhte leat riegádan áigodagas 1954:s 1962:i čađahuvvo gorreloguin ja juohkinloguin. Dat oassi penšuvnnas mii lea rehkenastojuvvon boares njuolggadusaid mielde heivehuvvo gorreloguin eallinagi ektui, ja dat oassi mii rehkenastojuvvo ođđa njuolggadusaid mielde heivehuvvo juohkinloguin eallinagi ektui. Gorrelohku ja juohkinlohku biddjojuvvo du jahkejoavkku vurdojuvvon eallináiggi vuođul.

Maid sáhtát oažžut ahkepenšuvdnan?

Bálvalusas Du penšuvdna sáhtát rehkenastit du ahkepenšuvnna, oaidnit goas áramusat lea vejolašvuohta váldigoahtit penšuvnna ja oaidnit iežat penšuvdnadinema. Doppe sáhtát maiddá oaidnit mo šaddá jus válddát dušše osiid penšuvnnas, dahje mo olggosmáksimat šaddet jus rievdadat goas oaččut penšuvnna.

Man stuorra oasi ahkepenšuvnnas don válljet oažžut, ja mo don dan válddát, váikkuha dasa man ollu oaččut máksojuvvot. Sáhtát válljet iešguđetge olggosváldindásiid: 20, 40, 50, 60, 80 dahje 100 proseantta.

Mánnosaš penšuvdna lassána mađi guhkit don vuorddát ovdal oažžugoađát penšuvnna. Dasa lassin sáhttá penšuvdna lassánit jus joatkkát bargat dan botta go oaččut penšuvnna. Sáhtát dinet penšuvnna gitta dan jahkái ja dan jagi go deavddát 75 jagi.

Goas sáhtát ohcat ahkepenšuvnna, ja mo don ozat?

Sáhtát oažžugoahtit ahkepenšuvnna mánu maŋŋá go leat deavdán 62 jagi, ja jus dus lea doarvái alla dinen. Berret ohcat penšuvnna sullii golbma mánu ovdal háliidat ahte olggosmáksimat galget álgit. Ii leat vejolaš ohcat soddjilis ahkepenšuvnna áigái mii jo lea vássán, ja dus lea áramusat riekti ahkepenšuvdnii dan mánu maŋŋá go NAV lea ožžon du ohcama.

Lea álkimus ohcat penšuvnna elektronalaččat bálvalusas Du penšuvdna. Oaččut vástádusa moatti minuhtas. Jus ohcan ii meannuduvvo automáhtalaččat, de oaččut dieđu dan birra. Sáhtát maiddá ohcat penšuvnna bábirskoviin. Bábirohcamiid meannudeapmi sáhttá ádjánit veahá guhkit.

Mo regulerejuvvo du ahkepenšuvdna?

Dan botta go dinet ahkepenšuvnna, regulerejuvvojit du penšuvdnarievttit jahkásaččat servodaga bálkálassánemiin. Go válddát vuostá ahkepenšuvnna, de regulerejuvvo du penšuvdna jahkásaččat bálkálassánemiin, ja penšuvdna geahpiduvvo dasto 0,75 proseanttain.

Man guhká sáhtát oažžut ahkepenšuvnna?

Álbmotoaju ahkepenšuvdna lea oadju mii bistá eallinagi. Jápmima oktavuođas máksojuvvo ahkepenšuvdna dan mánu rádjai go jápmin deaivida.

Guoskevaš lassiaddosat

Jus náittosguoibmi, guoibmi dahje du ássanguoibmi jápmá, dá sáhttá dus leat riekti vuoigatvuođat go beallelaš lea jápmán rehkenastojuvvot du ahkepenšuvdnii. Jus fuolahat mánáid vuollel 18 jagi dahje náittosguoimmát, de dus sáhttá leat riekti fuolahanlasáhussii . Lassidoarjja sisttisdoallá mánáidlasáhusa ja/dahje náittosguoibmelasáhusa.

Áiggutgo olgoriikii?

Jus áiggut orrut olgoriikkas ja oaččut ahkepenšuvnna NAVas, fertet iskat ahte sáhtátgo váldit addosa mielde.

Jus leat orrun dahje bargan olgoriikkas, de sáhttá dus leat riekti penšuvdnii muhttin eará riikkas. Sáhtát lohkat eanet makkár njuolggadusat gusket go lea olgoriikkas bajilčállaga "Internasjonalt" vuolde.

Atte dieđu rievdademiid birra

Jus oaččut penšuvnna ja bearašdilli rievdá, áiggut leat olgoriikkas, dahje náittosguoimmi dahje ássanguoimmi sisaboahtu rievdá, de dat sáhttá váikkuhit dan submái mii dutnje máksojuvvo NAVas. Dákkár oktavuođain fertet danne addit dieđu NAVii dalánaga.

Olggosmáksimat

Ahkepenšuvdna máksojuvvo ovdal 20. b. juohke mánu. Miessemánus ja juovlamánus máksojuvvo árat. Sáhtát iskat olggosmáksindáhtoniid bálvalusas Du olggosmáksimat.

Sáhtát maiddá iskat olggosmáksimiid bálvalusas Du penšuvdna.


Jus dárbbašat eanet dieđuid, geahča čállosiid mat leat dárogillii.