Pensjon

Gii sáhttá oažžut lámisvuođapenšuvnna? 

Don galggat deavdit vihtta eavttu go dus galgá leat riekti lámisvuođapenšuvdnii: 

• Váldonjuolggadussan lea ahte don galggat leamašan álbmotoaju miellahttun maŋemus golbma jagi ovdal go šaddet lámisin. 
• Don galggat leat gaskkal 18 ja 67 jagi.  
• Dus galgá leat vuoliduvvon sisaboahtonákca bistevaš buozanvuođa dahje vahága geažil.  Gáibádussan lea maiddái ahte buozanvuohta dahje vahát galgá leat váldosivvan vuoliduvvon sisaboahtonákcii. 
• Buoridan dihte iežat sisaboahtonávcca galggat don leat čađahan heivvolaš medisiinnalaš dálkkodeami ja individuálalaš ja heivvolaš bargoguvllot doaimmaid. 
• Du sisaboahtonákca galgá bistevaččat leat vuoliduvvon unnimus 50 proseanttain  

Lámisvuođapenšuvdna sidjiide geat leat barggus 

Jus don leat leamašan barggus, de lámisvuođapenšuvdna dábálaččat easkka lea áigeguovdil go leat jagi leamašan buohccindieđihuvvon ja maŋŋel dan leat čađahan vel eanet medisiinnalaš dálkkodeami ja/dahje bargoguvllot doaimmaid. 

Lámisvuođapenšuvdna eará joavkkuide 

Dus sáhttá leat riekti lámisvuođapenšuvdnii maiddái jus barggat ruovttus dahje it goassege leat leamašan barggus. Nuorra lámisolbmuide gustojit sierra njuolggadusat. 

Mot don ozat? 

Don gávnnat ohcanskovi “Skovit” vuolde olgešbealde fálus. Go leat válljen rievttes skovi, de boađát skovvebagadussii. Dán bagadusas galggat russestit makkár mildosiid ja makkár lágan dokumentašuvnna galggat bidjat ohcama mielde. Dutnje ihtá maiddái ovdasiidoárka. Mii sihtat du sáddet sisa dan mii namuhuvvo ovdasiiddus nu ahte mii sáhttit meannudit du ohcama jođánit ja beaktilit. Bija ovdasiidoárkka bajemussii sáddagis/reivves. 

Sáhtát váldit oktavuođa NAV kantuvrrain jus háliidat bagadallama dahje lagat dieđuid. Don sáhtát maiddái oažžut dieđuid bálvalustelefuvnnas 810 33 810. Lea maiddái vejolašvuohta oažžut áššemeannudeaddji boahtit ruoktot iežat lusa, jus dearvvašvuođadilli dagaha dutnje váttisin boahtit NAV-kantuvrii. 

Maid don sáhtát oažžut? 

Lámisvuođapenšuvdna meroštallojuvvo dábálaččat seamma lági mielde go ahkepenšuvdna. Lámisvuođapenšuvdnii gullá vuođđopenšuvdna ja lassipenšuvdna. Das geas lea unnán penšuvdna dahje ii mihkkegelassipenšuvnnaid, oažžu sierralasáhusa. Sus gii fuolaha náittosguoimmi/guimmeža/ovttasássi  dahje mánáid vuolle 18 jagi, sáhttá leat riekti oažžut fuollalasáhusa lassin lámisvuođapenšuvdnii. Loga eambbo penšuvnna meroštallama birra. 

Gávdnojit maiddái vejolašvuođat mannat ruovttoluotta bargui oanehit dahje guhkit áigodahkii almmá nu ahte massá rievtti lámisvuođapenšuvdnii. 

Fuollalasáhus náittosguoimmi ja mánáid ovddas 

Don sáhtát oažžut mánáidlasáhusa jus dus leat mánát vuollel 18 jagi geat eai ieža fuolat iežaset. Mánáidlasáhusa sturrodat dahká 40 proseantta vuođđosupmis juohke máná ovddas. Mánáidlasáhus vuoliduvvo jus dus lea unnit go 40 jagi oadjoáigi. Lasáhus sáhttá vuoliduvvot dahje eretgahččat jus váhnemiid ollislaš sisaboahtu lea badjel mearriduvvon friddjasupmi. 

Don sáhtát oažžut náittosguoibmelasáhusa náittosguoimmi/guimmeža/ovttasássi ovddas jus son ii sáhte ieš iežas fuolahit. Lasáhusa sturrodat dahká 50 proseantta vuođđosupmis. Lasáhus vuoliduvvo jus dus lea unnit go 40 jagi oadjoáigi. Lasáhus sáhttá maiddái vuoliduvvot dahje eretgahččat jus du sisaboahtu lea badjel mearriduvvon friddjasupmi. 

Dieđit daid rievdadusaid   

Jos oaččut rievdadusaid bálkkás , bearaš dilis dahje bargo dilis, dahje áiggut leat olgoriikas, sáhttá dat addit ollu váikkuhusaid mávssus don oaččut NAV:as. Diekkár dilis de fertet don dákkaviđe dieđihit NAV- kantuvrii gos don orut.