Beaiveruhta muhtun muddui buhtte masson bargosisaboađu. Don galggat registreret iežat bargoohccin NAV:s ja leat duohta bargoohccin ja dasa lassin deavdit daid eará eavttuid jus galggat oažžut beaiveruđa.
Váldoeavttut go beaiveruđa galgá oažžut lea ahte du
Vuolggačuokkis lea ahte don sáhtát ohcat beaiviruđaid áramus ovtta vahkku ovdal dan vuosttas rabas beaivvi
Álggos galggat iežat registreret bargoohccin čujuhusas nav.no – dahje fitnat báikkálaš NAV-kantuvrras. Dáppe sáhtát oažžut veahki iežat registreret elektruvnnalaččat go NAV-kantuvrras geavahat dihtora. Don maiddái oaččut dieđuid dan birra mot don geavahat dihtora sáddet dieđihangoartta elektruvnnalaččat, ozat virggiid ja bijat sisa iežat CV.
Don gávnnat ohcanskovi “Skovit” vuolde olgešbealde fálus. Go leat válljen rievttes skovi, de boađát skovvebagadussii. Dán bagadusas galggat russestit makkár mildosiid ja makkár lágan dokumentašuvnna galggat bidjat ohcama mielde. Dutnje ihtá maiddái ovdasiidoárka. Mii sihtat du sáddet sisa dan mii namuhuvvo ovdasiiddus nu ahte mii sáhttit meannudit du ohcama jođánit ja beaktilit. Bija ovdasiidoárkka bajemussii sáddagis/reivves.
Beaiveruđa sáhttá áramusat olggosmáksit dan beaivvi rájes go don ovddidat gáibádusa (beaivi go registrerejit iežat bargoohccin, dábálaččat adno leat gáibádusbeaivin). Mielddisbuktá ahte don ozat beaiviruđaid govttolaš áigges maŋŋá go leat dieđihan ahte leat barggu haga. Vuolggačuokkis rehkenastojuvvo njealji vahkkus mii lea govttolaš áigi. Jos lea mannan eambo go njeallje vahkku sáhtát don álggus oaččut beaiviruđaid dan beaivve go du ohcan bođi NAV:ii, jos bere maŋŋoneapmi leamašan sivat ja dilálašvuođat gos don ieš it leat sivalaš dahje sáhtát moitojuvvot.
Eanas ohcamiid meannudit dábálaččat golmma vahkkus.
Jus oaivvildat ahte mearrádus lea boastut, de sáhtát váidit. Váidda galgá leat čálalaččat ja dan galgá buktit dahje sáddet báikkálaš NAV-kantuvrii. Don galggat joatkit sáddemis dieđihangoarttaid vaikko vel váiddát ge.
Váidináigemearri lea guhtta vahkku, dan beaivvi rájes go mearrádus bođii du poastakássii. NAV ii dárbbaš váldit vuhtii áigemeari jus dus leat buorit ákkat váidit beare maŋŋit.
Jus váidda mieđihuvvo dutnje, de dutnje maŋŋelgihtii máksojuvvo beaiveruhta dušše daid áigodagaid ovddas go leat leamašan registrerejuvvon duohta bargoohccin. Don galggat maiddái deavdit beaiveruđa dábálaš eavttuid.
Dieđihangoarta maid sáddet sisa muitala dan ahte háliidat go ain leat registrerejuvvon bargoohccin, ja leat go bargan, vejolaččat man ollu diimmuid don leat bargan maŋemus 14. beaivvis man áigodahkii dieđihagoarta gusto. Don galggat maiddái russestit buozanvuođa, luomu, kurssa ja eará dieđuid. Dieđihangoartta galgá deavdit riekta ja sáddet rievttes áigái.
Dutnje eai olggosmávsse golmma vuosttaš beaivvi ovddas beaiveruhtaáigodagas mii dutnje lea juolluduvvon. Dáid beivviid gohčodit vuordinbeaivin, ja dat doibmet du iežasoassin.
Leat dušše dat beaivvit mat adnojit leat vuordinbeaivin goas deavddát buot eavttuid ahte lea riektibeaiveruhtii.
Jus dus eai leat leamašan golbma dakkár beaivvi golmma vuosttaš vahkkus (ovdamearkka dihte barggu, luomu dahje buozanvuođa geažil), de šattat beaiveruđa ohcat ođđasit.
Dat mii lea vuođđun du beaiveruhtii mearrida man ollu beaiveruhta dutnje olggosmáksojuvvo. Vuođđun beaiveruhtii lea bargosisaboahtu ja jus dutnje leaš olggosmáksojuvvon álbmotoadjoaddosat maŋemus kaleanddarjagis (diibmá) dahje dat mii gártá gaskamearálaččat golmma maŋemus jagis ovdal go don ohcet beaiveruđa.
Beaiveruhta dahká dál 2,4 promilla das mii biddjojuvvo vuođđun beaiveruhtii. Dat dahká gaskamearálaččat 62,4 proseantta ovddeš dietnasis ovdal vearu.
Jus dus lea váhnenmáksogeatnegasvuohta dahje fuolahat mánáid vuollel 18 jagi, de oaččut 17 ruvnno lassin juohke máná ovddas. Jus goappeš váhnemat oažžuba beaiveruđa dahje bargočielggadanruđa, de lasáhus máksojuvvo nubbái.
Don oaččut luopmolasáhusa (luopmoruđa) jus dus lea beaiveruhta guhkit go gávcci vahkkui ovtta kaleanddarjagis. Lasáhus dahká 9,5 proseantta brutto beaiveruđas maid gártadanjagis leat ožžon, ja dábálaččat dat olggosmáksojuvvo mánnomolsumis ođđajagimánu/guovvamánu maŋŋel gártadanjagi. Dát gusto vaikko beaiveruhtaáigodat nohká árabut.
Guhkkodat lea dan duohken man alla bargosisaboahtu dus lea leamašan ovddit kaleanddarjagis, dahje gaskamearálaččat golmma kaleanddarjagis ovdal go ozat beaiveruđa.
Beaiveruđas šaddá máksit vearu ja dat olggosmáksojuvvo dieđihangoartta vuođul mii sáddejuvvo juohke 14. beaivvi. Jus dieđihagoartta lea deavdán riekta ja sádden rievttes áigái, de olggosmáksin dáhpáhuvvágaskkal 2 - 3 beaivvimaŋŋel go dieđihangoartta lea sádden.
Olggosmáksin bissehuvvo jus don šat it deavdde beaiveruđa rievtti eavttuid.
Jos oaččut rievdadusaid bálkkás, sáhttá dat addit ollu váikkuhusaid mávssus don oaččut NAV:as, fertet don dákkaviđe dieđihit NAV-kantuvrii gos don orut.
