Gealbudahttinprográmma lea oahpahus- ja bargohárjehallanfálaldat dutnje gii leat eallán sosiálavehkiin guhkit áigge dahje gii sáhtát boahtit dakkár dillái. Prográmma galgá addit dutnje dan čuovvoleami maid don dárbbašat vai beasat bargui dahje miellagiddevaš doibmii, ja dat addá maiddái dutnje vejolašvuođa čielggadit eará dienasvuoigatvuođaid mat dus sáhttet leat jus it nagot dábálaš barggu.
Dasa lassin gustojit dát nai:
Gealbudahttinprográmma lea ođđa vejolašvuohta dutnje gii
Gealbudahttinprográmma sisdoalu mearrida dat maid don máhtát ja maid don háliidat. Danin don sáhtát ovttas bagadalliin plánet prográmma sisdoalu, mii vuosttažettiin ja ovddemusat galgá sisttisdoallat
Jus don dárbbašat medisiinnalaš dahje eará dálkkodeami, dahje bagadallama eará eallinsurggiin go barggu birra, de sáhttá dán váldit fárrui. Dakkár doaimmat sáhttet leat nugo ekonomalaš bagadallan, orrundilálašvuohta, astoáiggedoaimmat, oađđinváttisvuođat, biebmodoallu ja fysalaš hárjehallan.
Don oaččut ovddasvástádusa čuovvolit plána ovttas muhtun bagadalliin NAV-kantuvrras.
Mii lea gealbudahttindoarjja?
Gealbudahttinprográmma oasseváldin dus lea riekti oažžut gealbudahttindoarjaga.
Gealbudahttinprográmma sáhttá oažžut áigodahkii mii bistá gitta ovtta jagi. Ođđa árvvoštallama maŋŋel lea dan vejolaš guhkidit ovttain jagiin, vaikko eambbo jus lea dárbu dan dahkat.
Jáhkát go gealbudahttinprográmma leat dakkár mii heive dutnje? Váldde oktavuođa báikkálaš NAV-kantuvrrain.
Don it oaččo máksojuvvot guhkelii ruovttoluotta go golbma mánu dan rájes go ozat. Jus ozat maŋŋel, de olggosmáksin vuoliduvvo seamma ollu.
