Ekonomalaš doarjja (sosiálveahkki) lea oassin servodaga ekonomalaš sihkarvuođafierpmádagas ja dat galgá sihkkarastit ahte buohkain lea doarvái ruhta birgenláhkái. Veahkki galgá leat dušše gaskaboddosaš ja galgá du veahkehit ekonomalaččat ieš birget.
Jus deavddát eavttuid mat leat Lágas sosiála bálvalusaid birra bargo- ja čálgohálddahusas ja dus eai leat eará vejolašvuođat fuolahit iežat, de dus lea riekti oažžut ekonomalaš sosiálveahki.
Ovdal go sáhtát oažžut sosiálveahki, de galggat leat árvvoštallan buot eará iešfuolaheami vejolašvuođaid, nugo bálkásisaboađuid, oadjovuoigatvuođaid, barggolašvuođadoaimmaid, oahppoloana, geavahit opmodaga dahje vuolidit olggosgoluid.
Sosiálveahki sturrodat, ja makkár eará veahki ja čuovvoleami don sáhtát oažžut, galgá árvvoštallojuvvot oktagaslaččat ja árvvoštuvvotdaid dárbbuid vuođul mat dus leat. Ekonomalaš doarjja, addojuvvo ovdamearkka dihte dávjá lotnolagaid rávvemiin ja bagadallamiin.
Du báikkálaš Nav-kantuvra váldá vuostá ohcama ja árvvoštallá veahkkedárbbu. NAV-kantuvra dábálaččat ságastallá duinna ovdal go meannuda ohcama, earret eará vai ovttas beassabehtet guorahallat veahkkedárbbu. Sáhttá leat dárbu čađahit ollislaš árvvoštallama du ekonomalaš, sosiála ja dearvvašvuođa dili. Ohcamat galget mearriduvvot oktagaslaš árvvoštallama vuođul.
NAV-kantuvra lea ráhkadan báikkálaš ohcanskoviid maid galgá deavdit ja dokumenteret. Lagat dieđuid dihte,váldde oktavuođa báikkálaš NAV-kantuvrrain dahje iskka suohkana ruovttusiidduid Interneahtas.
Eanas NAV-kantuvrrat gáibidit dokumentašuvnna sisaboađuin ja olggosgoluin ja don oaččut jođáneappot vástádusa jus ieš vieččat daid dieđuid maid dárbbašit go ohcama galget meannudit.
Ohcan sáddejuvvo dan suohkana NAV-kantuvrii gos don orut.
Earenoamáš dárbbus sáhtát ohcat njálmmálaččat, man áššemeannudeaddji čállá. Dus lea riekti geavahit ovddasteaddji gii fuolaha du beroštumiid.
Buohkain geat ohcet sosiálveahki birgenláhkái lea riekti oažžut vástádusa mas mearrádus addojuvvo čálalaččat. Áššemeannudanáigi sáhttá rievddadit, muhto álohii galgá čuovvut hálddašanlága mearrádusaid. Galggat oažžut gaskaboddosaš vástádusa jus áššemeannudanáigi lea guhkit go ovtta mánu.
Ollu suohkaniin leat iežaset áigemearit áššemeannudanáiggi dáfus ekonomalaš addosiid ohcamiidda. Vástádusa galggat oažžut jođánit jus veahkkedárbu lea hui hohpolaš.
Doarjaga olggosmáksin rievddadallá; lea iešguhtetge suohkana hálddus dan mearridit. Doarjaga áigumuš lea dahkat du ekonomalaččat iešbirgejeaddjin, ja danne olggosmáksinminsttar dábálaččat mearriduvvo dan vuođul.
Ekonomalaš sosiálveahki máksomearit dahkkojuvvojit árvvošteami vuođul, ja lea suohkan gos don orut mii mearrida daid. Buot ohcamiid mearridit oktagaslaš árvvoštallama vuođul, vuođđun lea du ekonomalaš, dearvvašvuođa ja sosiála dilli.
Veahki galgá ávkkuhit dasa ahte birget ieš, ja dat galgá leat oaneboddi. NAV-kantuvrras lea sihke riekti ja geatnegasvuohta doaimmahit árvvošteami, dat mearkkaša ahte NAV-kantuvra árvvoštallá makkár olggosgolut leat dárbbašlaččat vai dutnje sihkkarastojuvvo dohkálaš birgenláhki.
